Mikko Pulliainen kirjoitti
vastuksessaan Tiina Keskisen kannanottoon, että häiriköillä ei olisikaan
ongelmia koulussa vaan ongelmat olisivat niillä, joilla koulumenestys olisi
muita parempi. Jos koulumenestykseni olisi läheskään yhtä hyvä kuin Pulliainen
kertoo omansa olleen, niin olisin varmaan täysin samaa mieltä hänen kanssaan.
Oma koulumenestykseni kun sattuu sijoittumaan siihen kultaiseen keskikastiin,
jolla on hieman varaa valita tulevaisuutensa suuntaa. Omiin kokemuksiini
perustuen ongelmia ei todellakaan ole niillä joiden koulumenestys on
keskikastia parempi, vaan juuri Keskisen mainitsemilla häiriköillä. Tämä voi
johtua siitä, että kun henkilö tajuaa koulumenestyksensä olevan muita heikompaa
hän voi helposti turhautua ja ajatella että: ”jos minä en osaa niin muutkaan
eivät saa osata”. Tällainen ajattelu yleensä laukaisee häirikkömäisen käytöksen
ja aiheuttaa häirikön koulumenestyksen huonontumisen.
Pulliainen
ihmettelee tekstissään myös sitä, miksi yläasteilla ei ole siirrytty
tasoryhmiin. Tasoryhmät voisivat olla ratkaisu, mutta toisaalta ne voisivat
vain huonontaa asiaa, sillä ne saattavat vain kasvattaa kuilua häiriköiden ja
muiden oppilaiden koulumenestyksessä. Mielestäni tasoryhmiä parempi vaihtoehto
on muun muassa omalla yläasteellani käytössä ollut ratkaisu, jossa heikomman
koulumenestyksen omaavat henkilöt saivat normaalien oppituntien lisäksi myös
lisäopetusta pienissä ryhmissä. Toki Pulliaisen pohtimat tasoryhmät saattavat
toimia joissain kouluissa, mutta yleisesti ottaen on vain parempi pitää
häiriköt muiden joukossa ja opettaa muut olemaan välittämättä heistä.
(195 sanaa.)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti